Terveyspalvelut markkinalähtöisiksi tuomioistuimen päätöksellä?

Hallituksen kieltäytyminen notifioimasta EU:n komissiolle sote-lainsäädäntöesitystään alkaa vaikuttaa tarkoitukselliselta menettelyltä, joka muuttaa maamme terveydenhuoltojärjestelmän markkinavetoiseksi demokraattisen päätöksenteon ulottumattomissa.

Eduskunnassa käydyissä julkisissa keskusteluissa hallituksen edustajat käyttävät lisääntyvästi markkinasanastoa puolustaessaan valinnanvapauslakia. Tavoite saattaa terveydenhuolto markkinalähtöiseksi on melko suoraan ilmaistu myös hallituksen esityksen perusteluissa (HE 16/2018): ”Pyrkimyksenä on luoda dynaaminen toimintaympäristö, joka kannustaa eri toimijoita innovatiivisuuteen ja palvelujen jatkuvaan kehittämiseen maakunnan asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Asiakkaan valinnanvapauden laajentaminen, tuottajaverkon moninaisuus ja kilpailullisten elementtien hyödyntäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa, ovat keskeisiä keinoja valinnanvapausuudistuksen päätavoitteiden toteuttamiseksi.”

Aiemman valinnanvapausesityksen pakkoyhtiöittäminen peruttiin perustuslaillisista syistä, mutta hallitus ei ole luopunut bisnesvetoisen palvelujärjestelmän ideastaan. Perusteluissa todetaan, että ”suoran valinnan palveluja tuottaisivat maakunnan liikelaitoksen sosiaali- ja terveyskeskukset ja suunhoidon yksiköt sekä yksityiset palveluntuottajat. Maakunta voisi myös perustaa yhtiön tuottamaan suoran valinnan palveluja.”

Maakuntien liikelaitokset ovat hallituksen näennäinen myönnytys, sillä lakiesitys sallii perustelun mukaan myös yhtiömuotoisen ratkaisun. Kieltäytyminen notifioimisesta on nyt oivallinen keino, jolla poliittisen pakkoyhtiöittämisen asemesta pakko saadaan toteutumaan oikeusmenettelyllä. Maakunnan liikelaitoksilla ei ole yksityisten tuottajien liiketoimintariskiä. On jokseenkin varmaa, että lain voimaantulon jälkeen joku yksityinen palvelutuottaja tekee piilotettua valtiontukea koskevan valituksen suomalaisessa oikeusistuimessa tai kantelun EU-komissiolle. Silloin Suomi joutuu yhtiöittämään maakuntien sotekeskukset EU:n määräyksellä.

Vuonna 2007 EU:n komissio päätti, että Tieliikelaitos Destian verovapaus ja konkurssisuoja olivat kiellettyä valtiontukea (komission päätös (2008/765/EY), minkä seurauksena Destiasta tuli osakeyhtiö. Vuonna 2014 valtio myi koko osakekannan sijoitusyhtiö Ahlström Capitalille. Yhtiö kuvaa sijoittamisen filosofiaansa verkkosivuillaan: ”Omistajana Ahlström Capital takaa, että omistamiamme portfolioyhtiöitä kehitetään kestävästi hyvällä johdolla ja hyvää hallintotapaa noudattaen. Kasvatamme omistamiemme yritysten arvoa osallistumalla niiden kehittämiseen aktiivisen hallitustyöskentelyn ja strategiatyön kautta ja myös fuusioiden ja yritysostojen avulla.”

Destian kehitys valtiollisesta infrastruktuurin ylläpitäjästä omistajilleen arvoa kasvattavaksi liiketoiminnaksi on tiennäyttäjä nyt käsittelyssä olevissa sotelaeissa. Ihmettelen, jos eduskunta uskaltaa ottaa tällaisen riskin.